Vaellus, leirintä ja matkustaminen ison koiran kanssa

Matkustaminen koiramme kanssa

Naava, lyhytkarvainen saksanseisojamme eli lyhyesti "lyhkäri", painaa noin 30 kg, on energinen, lihaksikas ja juoksee helposti 30–40 km aamujahdissa lintuja etsien. Naavalla on energiaa kuin pienessä kylässä ja se tarvitseekin paljon aktiviteetteja pysyäkseen edes kohtuullisen rauhallisena.

Siispä miten voit laittaa tällaisen koiran autoon, asuntoautoon, junaan tai veneeseen ja olettaa sen istuvan paikallaan koko päivän? Osittain ainakin harjoittelulla. Aloimme viedä Naavaa ajeluille heti, kun saimme hänet kotiimme, noin 7 viikon iässä. Aluksi teimme vain muutaman minuutin matkoja kauppaan tai korttelin ympäri, sitten vähitellen yhä pidempiä matkoja. Meillä oli myös paljon onnea Naavan kanssa, sillä tytöllämme ei ole taipumusta autopahoinvointiin ja hän asettui alusta alkaen todella hyvin auton takapenkille isojen pörröisten peittojen päälle - luonnollisesti turvallisesti vöihin kiinnitettynä. Nyt yli 3-vuotiaana hän matkustaa helposti ja rauhallisena 10–12 tunnin päiviä autossa, kunhan pidämme sopivia taukoja noin kolmen tunnin välein. Lisäksi aina saapuessamme määränpäähämme viemme hänet pitkälle kunnon lenkille, olosuhteista riippumatta.

Pakollisten taukojen lisäksi jolloin koira saa venytellä jalkojaan ja hoitaa asioitaan, on muutamia muita huomioitavia asioita, mutta luonnollisesti ne eivät välttämättä ole samoja kaikille koirille.

Ensimmäisenä mainitsen koiran ruoan. Saatamme viettää jopa kuukauden tien päällä, joten meillä ei ole mahdollista pitää suuria määriä tuoretta ruokaa mukanamme, puhumattakaan pakastetusta ruoasta. Niinpä otamme mukaan isoja säkkejä kuivaruokaa ja herkkuja, jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä. Onneksemme olemme löytäneet Naavalle hyvin sopivan kuivaruoan. Hyvin tärkeä asia, jota ei saa unohtaa, on riittävän juomaveden tarjoaminen koiralle. Erityisesti kesällä kannamme koiralle vesipulloja mukanamme ja olemme opettaneet sen juomaan suoraan pullosta tai puutarhaletkusta, jos sellainen on saatavilla. Suomessa vesi on hyvin harvoin ongelma satojen tuhansien järvien ja niitä yhdistävien jokien ja purojen ansiosta.

Junat, laivat ja muu joukkoliikenne voivat olla hieman haastavampia ja vaativat koiran kanssa aina jonkun verran suunnittelua. Ulkoilutustauon pitämiseen tarvitaan junareitti, jonka varrella on riittävän pitkät pysähtymistauot, ja teemmekin aina lyhyitä lenkkejä ulkona mahdollisuuksien mukaan näiden pysähdysten aikana.

Laivamatkat ovat haastavampia, mutta lähtökohtaisesti suuremmista laivoista löytyy erityisiä ulkoilutuskansia, joissa on pieniä alueita koirien venyttelyä ja touhuja varten. Tämä ei aina välttämättä toimi - esimerkiksi Naava pidättelee tarpeitansa laivalla jopa pidempiä aikoja ja tekee hommansa vasta, kun pääsemme maihin - ulkoilutuskannen tarjonta ei neidille kelpaa. Strategiana Naavan kanssa laivamatkalle valmistautumisessa on siis olla ruokkimatta sitä liikaa tai antamatta sille suuria määriä juotavaa juuri ennen matkan alkua.

Automme kattoteltta osoittautui Naavan ehdottomaksi suosikiksi. Se hyppää kattotelttaretkillä iltaisin auton kylkeä vasten ja pyytää minua nostamaan sen ylös. Siellä se nukkuu tyytyväisenä ja rakastaa pötkötellä aamuisin rauhassa katsellen ympäristöä korkealta tähystyspaikaltaan. Koska Naava ei osaa kiivetä alas tikkaita takaperin, se oppi nopeasti kiipeämään olkapäälleni kun se haluaa tulla alas.

Suomessa asuminen tarkoittaa luonnollisesti sitä, että kesälläkin voi olla viileää ja talvella puolestaan erittäin kylmä, joten Naava tarvitsee omat vaatteensa matkoille pysyäkseen lämpimänä. Myös tassut tarvitsevat suojaa kallioisilla tuntureilla ja lumessa, varsinkin keväällä, kun hanki on usein jäisenä terävä tassuille.

Yksi haaste meillä on edelleen Naavan kanssa, varsinkin talvella suksilla tai milloin tahansa liukkaalla säällä (Etelä-Suomessa joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana). Naavalla on taipumus vetää hihnassaan aina kun se haistaa tai näkee jotain mielenkiintoista – mitä tapahtuu usein – ja tämä voi olla todellinen riesa jyrkillä rinteillä tai vain ruuhkaisissa kaupungeissa. Lintukoiralla saattaa ilmaantua innostus singahtaa kyyhkysten ja jopa varpusten perään, jos ne tulevat liian lähelle. Vauhdikkaan koiran kanssa voi sattua ja tapahtua kaikenlaista, joten meillä on aina mukanamme erillinen, vain koiralle varattu ensiapulaukku. Se ei ole jäänyt käyttämättä.